Koko maailman hiilidioksidipäästöistä noin kolme neljäsosaa tulee energian tuotannosta ja liikenteestä. Muita kasvihuonekaasujen synnyttäjiä ovat metsäpalot, teolliset prosessit, kaatopaikat ja maatalous. Suomessa liikenteen osuus päästöistä on noin 16 prosenttia ja näistä tieliikenteen osuus noin 70 prosenttia, eli noin 14 prosenttia kokonaispäästöistä.
EU onkin asettanut selkeät tavoitteet juuri liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Nopein tapa vaikuttaa liikenteen aiheuttamiin päästöihin on autojen polttoaineen kulutuksen pienentäminen, mikä on suorassa suhteessa hiilidioksidipäästöihin. Niiden vähentämiseksi ei tällä hetkellä ole muuta keinoa. EU:n tavoitteena onkin, että uusien autojen keskimääräinen CO2-päästöarvo on 120 g/km viimeistään vuonna 2012. Tähän päästäisiin bensiinikäyttöisillä moottoreilla kulutuksella 5 l/100 km ja dieselkäyttöisillä puolestaan kulutuksella 4,5 l/100 km. VTT:n arvion mukaan autojen polttoaineen kulutus vähenee vuosimallia kohden 1,5 prosenttia bensiinikäyttöisillä ja prosentin diesel-käyttöisillä ajoneuvoilla.
AUTOKANTA IKÄÄNTYY
Yksi suurimmista päästöjen aiheuttajista on ikääntynyt autokanta. Suomen autokanta on EU:n vanhin, autojemme keskimääräinen ikä on 10,3 vuotta. Jos verrataan esimerkiksi happamoittavien päästöjen määrien kehitystä, voidaan huomata erittäin suuri ero kymmenen vuoden aikana. Kun vuonna 1989 käyttöön otettu keskiverto suomalainen auto tuottaa koko elinikänään noin 3 750 kiloa happamoittavia päästöjä, päästään vuoden 1999 autolla vain noin 38 kiloon.
Erään amerikkalaisen tutkimuksen mukaan noin 80 prosenttia maailman hiilimonoksidi- ja hiilivetypäästöistä on peräisin autoista, joiden osuus koko maailman autokannasta on vain noin 20 prosenttia. Suomessa on noin miljoona autoa, joissa ei ole katalysaattoria. Ikääntyvä autokanta tuo mukanaan myös muunlaisia ongelmia. On osoitettu, että liikenneonnettomuuksien vaarallisuus lisääntyy, mitä vanhempi auto on. Tutkimusten mukaan loukkaantumisriski onnettomuuden sattuessa on kahden vuoden ikäisellä autolla 20 prosenttia pienempi kuin 10-vuotiaalla autolla. Uusien autojen suoja on selkeästi parantunut, kokoon painumisen ansiosta.
AJOTAPA JA SUUNNITELMALLINEN AUTON KÄYTTÖ VAIKUTTAVAT KULUTUKSEEN
Ympäristöystävällinen autoilu on hyvin laaja asia ja se koostuu monista tekijöistä. Itse auton ympäristöystävällisten ominaisuuksien lisäksi myös ajotavalla ja auton suunnitelmallisella käytöllä on vaikutuksensa päästöihin. Tavallisimpia neuvoja taloudellisempaan ajamiseen ovat esimerkiksi ylimääräisen tavaran poistaminen, auton kunnosta huolehtiminen, moottorin esilämmittäminen kylmissä oloissa, ajoreittien tarkempi suunnittelu, turhan tyhjäkäynnin välttäminen sekä moottorijarrutuksen käyttäminen aina kun mahdollista.
Taloudellisesta ajamisesta järjestetään myös kursseja, jotka ovat nykyisin kohtalaisen suosittuja.
YMPÄRISTÖN HUOMIOIMINEN ON OSA YHTEISKUNTAVASTUUN PERIAATETTA
Yritysten yhteiskuntavastuu on yksi tämän päivän yritysmaailman suosituista teemoista. Tavoitteena on toimia vastuullisena yrityskansalaisena huomioiden niin ympäristöasiat, henkilöstön hyvinvointi kuin maailman yleisen tilan parantaminen. Ford on ottanut esimerkiksi ilmastonmuutoksesta huolehtimisen yhdeksi avaintekijäksi pitkän aikavälin liiketoimintastrategiaansa, jossa huomioidaan oma tuotanto, investoinnit uusiin teknologioihin ja julkiset lausumat.
Tehtävä ei ole helppo, sillä monet tekniset ja käytännön ongelmat vaativat vielä ratkaisua. Ford on ollut viimeisen vuosikymmenen aikana edelläkävijänä mukana monissa kansainvälisissä ilmastoprojekteissa. Esimerkiksi viime vuosikymmenen puolivälissä yhtiön Euroopan organisaatio oli merkittävässä roolissa, kun EU:n tasolla päätettiin ensimmäisen kerran autoteollisuuden vapaaehtoisista päästötavoitteista. Tavoitteeksi asetettiin silloin, että hiilidioksidipäästöt vähenevät 25 prosentilla vuosien 1995 ja 2008 välisenä aikana.
